Lumo kävi 23.4. luustokuvauksessa ja pahin pelkoni osoittautui todeksi - Lumolta löytyi selästä luupiikki. Siitä asti ajatukset ovat olleet todella sekavat. Vielä silloin Lumo ei vaikuttanut kipeältä, mutta nyt kaksi kuukautta myöhemmin kaikki on muuttunut. Lumo on kipeä. Viikko sitten käytiin Lumon kanssa illalla 3 km pyörälenkillä ja yöllä Lumo alkoi vinkumaan ja piiloutui vessaan. Seuraavana aamuna soitin lääkärille ja Lumolle määrättiin kipulääkekuuri. Valitettavasti Lumo edelleen kipuilee. Lääke auttaa, mutta ei tarpeeksi. Tänään käytiin lääkärissä ja aloitettiin Cartrophen-pistossarja sekä lisäksi käytiin ostamassa Back on Track -verkkoloimi ja Trikem Hyaluron 365 -ravintolisää. Näillä mennään ja katsotaan saadaanko lisäaikaa. Tilanne on nyt se, että tämä lääkitys jää luultavasti viimeiseksi ja nyt vain helpotetaan Lumon oloa. Haluan, että Lumon loppuaika on kivuton, oli se sitten kuukausi tai puoli vuotta. Toivon koko sydämestäni, että mun ei tarvitse vielä päästää irti.
keskiviikko 29. kesäkuuta 2016
tiistai 14. kesäkuuta 2016
Kina ja petotesti
Lauantaina 11.6. suunnattiin Kinan kanssa Tuusulaan petotestiin. Testaajana toimi Asko Sorvo. Alkuun käytiin pienellä kävelyllä, katseltiin yhden koiran suoritus ja sitten olikin jo meidän vuoro. Koira autosta ulos, hihnan vaihto, alkuohjeistus ja hajujäljelle. Kun karhu tuli esille, Kina oli kuin ei olisi huomaavinaankaan. En tiedä, eikö se ihan oikeasti tajunnut karhua vasta kun se oli vieressä (silloin Kina vasta säpsähti, meni hieman kyyryyn ja murisi) vai lamaantuiko pelkästä hajusta niin, että vältteli vain viimeiseen asti. Kina siis syttyi vähän hitaasti, mutta loppua kohden parani koko ajan. Häntä ja karvat pystyssä murisi ja haukkui alun ihmettelyn jälkeen. Lopulta tuli oma-aloitteisesti viereeni seisomaan ja siihen lopetettiin. Testin jälkeen palautui välittömästi. Testaajan kanssa höpöteltiin lopuksi vielä hetki ja hän sanoikin, että missään nimessä Kina ei ole arka ja nyt jos tulee tositilanne, niin koira osaa toimia, eikä joutuisi karhun ruoaksi. :D
Testaajan höpötykset videolla: Huomaa, että se ei karhua suostu katsomaan ei millään konstilla, kaikki muut suunnat kyllä. Toi on väistämis- ja välttämiskäyttäytymistä. Pieni vilkaisu ja äkkiä katotaan muualle. Pyllypuoli kun on turvallinen niin "sille mä sanon!". :D
Kiitokset Soilelle kuvista ja Nikolle videosta!
Arvio:
1. Koiran reaktio hajujälkeen: Voimakas, lähtee jäljelle.
2. Reaktio nähdessään pedon: Käy omistajan takana, siirtyen uudelleen eteen.
3. Haukkutyöskentely: Aloittaa haukun heti, haukkuu ohi.
4. Koiran toimintakyky pedon liikkuessa: Pieni
5. Rohkeus: Pieni (katsoo pedon ohi)
6. Etäisyys: Liian lähellä
7. Taistelutahto: Pieni
8. Väistöliikkeet ja ketteryys: Hitaat
9. Työskentelykestävyys: Pieni
10. Palautuminen: Palautuu välittömästi
maanantai 13. kesäkuuta 2016
Kuvia ja kuulumisia; hoitopojat, FunRun 2016, mätsäröintiä
Muutama viikko sitten käytiin vähän junailemassa Kinan ja Jenin kanssa. Silloin itse asiassa vasta tajusin, että Jeni ei olekaan ennen matkustanut junassa. Ollaan aina vaan huristeltu autolla ja muutaman kerran bussilla. Alkuun Jeni ihmetteli kuulutuksia kallistellen päätään, eikä pieni koira voinut ymmärtää, miksi katosta kuului puhetta. :D Melkein heti Jeni kuitenkin otti Kinasta mallia ja kävi lattialle makoilemaan. Selvittiin junan vaihtamisestakin ja Vantaalla meitä odotti Satu ja pojat. Hyvässä seurassa päivä hurahti vähän liiankin nopeasti. Käytiin juoksuttamassa koiria pellolla sekä koirapuistossa ja kun nälkä yllätti, suunnattiin Heseen. Ennen lähtöä käytiin vielä Satun ja Peten luona kylässä ja Jeni tosi vieraanvaraisesti hyökkäsi heti ensimmäisenä lelujen kimppuun. Lelut on rakkaus.
Muutaman päivän päästä nähtiinkin taas, kun Colhu ja Husco tulivat meille kolmeksi päiväksi hoitoon. Elo viiden koiran kanssa sujui mutkattomasti ja koirat selvästi nauttivat toistensa seurasta. Viisikon kanssa ulkoiltiin paljon ja lisäksi nuoriso jatkoi leikkejä sisälläkin, mm. kilpaa tyhjensivät lelukoreja. :D Öisin sängyssä oli vähän tungosta, mutta kyllä, kaikki viisi mahtuivat meidän sekaan nukkumaan. :D Colhu varasi aina ensimmäisenä kainalopaikan. ♥ Ulkona saatiin "muutaman" vastaantulijan päät kääntymään aina kun lenkkeilin koirien kanssa yksin. Ihailuja, kuten myös kauhistuneita katseita, miten nuorella tytöllä voikin olla viisi koiraa. :D
27.5.-29.5. viikonloppu vietettiin Hartolassa ja otin pitkästä aikaa kaikista koirista uudet seisotuskuvat. On mulla aika upea kolmikko. ♥
![]() |
| 5v 1kk |
![]() |
| 3v 9kk |
![]() |
| 1v 8kk |
Tytöt juoksivat 80 m matkan ajoilla: Kina maxi-luokassa 7,16 s, sijoitus 13/18 ja Jeni midi-luokassa 7,37 s, sijoitus 11/29.
![]() |
| Kossu, Nuka, Jeni, Kina ja Benny |
© Mika Ranta
Keskiviikkona 8.6. käytiin koko poppoon kanssa pyörähtämässä Nummelassa mätsärissä. Tällä kertaa ilmoitin vain Lumon, tuloksena aikuisten PUN-. Parikehässä Lumo sai ansaitusti punaisen nauhan, mutta nauhakehässä taso oli kova ja koiria paljon, eikä sijoitusta enää tullut.
Aina vaan jaksan ihailla Lumon esiintymistä. Ihana esitettävä, ihana Lumo. ♥
Pyöräretkellä ♥
Soilen ja koirien kanssa keskustassa nauttimassa vapaapäivästä. :)
Pelloilta löytyi muutama kaveri... ;) Menossa mukana yhteensä 12 koiraa.
"Joo heippa, lähde sä vaan töihin!"
tiistai 17. toukokuuta 2016
Lumon luustokuvaus
Aika hyvältä näyttää vai mitä? Aina kaikki ei kuitenkaan ole sitä miltä näyttää...
Noin kuukausi sitten Lumo kävi Kinan päälle ihan yllättäen. Kina käveli makoilevan Lumon ohi ja yhtäkkiä Lumo kävi ihan syyttä Kinaan kiinni eikä kyse ollut mistään ihan pienestä rähinästä. Kina oli alistuneena maassa ja minä puolestaan jouduin repimään Lumon irti Kinasta. Siinä rytäkässä Kinalta repesi korvalehti ja myöhemmin naamasta löytyi muutama rupi. Varasin Lumolle heti ajan luustokuvaukseen, koska pelkäsin, että se on kipeä. Tuollainen käytös ei ole normaalia. Ja kun asiaa miettii enemmän, niin Lumo on sanonut muille koirille herkemmin jo jonkun aikaa. Tänä vuonna Lumo oli muutenkin tarkoitus kuvata, joten varasin siis Ahman 23.4. pidettävään joukkotarkastukseen ajan ja ikävä kyllä kuvauksessa Lumon selästä löytyi luupiikki. Luettuani spondyloosista ja sen oireista, tajuan koko ajan lisää asioita Lumon käyttäytymisessä, mitkä luultavasti johtuvat tuosta piikistä. Esimerkiksi lähiaikoina Lumo on vingahdellut ihan ilman syytä, ei halua olla tietyissä asennoissa sekä selkää koskiessa vääntelehtii... :( Lisäksi muutamia ylilyöntejä on tapahtunut, esim. tuo Kinan (ja kaverin koiran) päälle käyminen.
Kaveri sanoikin hyvin: "Lumo on toki aina ollut luonteeltaankin kipakka, saattanut siis ruoista ja muista resursseista sanoa toisille koirille, mutta nyt on pari kertaa tehnyt ylilyönnin tossa sanomisessa, eli ehkä kivun takia? Tai tuntuupa pahalta sanoa, että ylilyönti kun kipeän selän kanssa varmaan yhdistänyt sen Kinan ohikävelyn siihen kipuun ja Vallan hyppiminen ja häsellys tietty sattunut tai sitten ennakoinut, että kohta voi sattua ja halunnut sen oman tilansa...Siis että eihän se sinänsä ole ylilyönti vaan ihan syystäkin, muut ei vaan näe sitä syytä."
Nyt kun miettii tarkemmin, niin Lumo ei koskaan hypi korkeille kiville, hyppää aina tasajalkaa (eli etujalat ja takajalat samaan aikaan, ei etupää ensin niin kuin yleensä koirat hyppää), ei ole koskaan jaksanut juosta pitkiä matkoja, eikä ole koskaan ollut innokas vetäjä. Nämä kuitenkaan tuskin johtuvat tuosta luupiikistä, koska luupiikit eivät käsittääkseni kasva vuosia ja kuvista varmasti näkisi, jos Lumolla olisi aikaisemmin ollut luupiikkejä. Olisin melkein voinut lyödä vetoa, että Lumolla on ollut jo pidempään spondyloosi, mutta ei niin ei. Pimentoon siis jää kuuluvatko nuo vain Lumon omiin outoihin tapoihin vai mistä johtuvat. Olen kyllä aina pelännyt, että Lumon selässä jotain on, mutta kun mitään hälyyttäviä merkkejä ei ole ollut, olen vain ajatellut kuvittelevani kaiken. Nyt nämä asiat kuitenkin mietityttävät ja erityisesti tuo Kinan päälle käyminen. En kuitenkaan (halua) usko(a), että Lumolla mitään kovia kipuja on, mutta tuskin se täysin kivuton on. Esimerkiksi raskaankaan liikunnan jälkeen Lumo ei ole koskaan ollut silminnähden kipeä, ei kankea, ei mitään.
Kaveri sanoikin hyvin: "Lumo on toki aina ollut luonteeltaankin kipakka, saattanut siis ruoista ja muista resursseista sanoa toisille koirille, mutta nyt on pari kertaa tehnyt ylilyönnin tossa sanomisessa, eli ehkä kivun takia? Tai tuntuupa pahalta sanoa, että ylilyönti kun kipeän selän kanssa varmaan yhdistänyt sen Kinan ohikävelyn siihen kipuun ja Vallan hyppiminen ja häsellys tietty sattunut tai sitten ennakoinut, että kohta voi sattua ja halunnut sen oman tilansa...Siis että eihän se sinänsä ole ylilyönti vaan ihan syystäkin, muut ei vaan näe sitä syytä."
Nyt kun miettii tarkemmin, niin Lumo ei koskaan hypi korkeille kiville, hyppää aina tasajalkaa (eli etujalat ja takajalat samaan aikaan, ei etupää ensin niin kuin yleensä koirat hyppää), ei ole koskaan jaksanut juosta pitkiä matkoja, eikä ole koskaan ollut innokas vetäjä. Nämä kuitenkaan tuskin johtuvat tuosta luupiikistä, koska luupiikit eivät käsittääkseni kasva vuosia ja kuvista varmasti näkisi, jos Lumolla olisi aikaisemmin ollut luupiikkejä. Olisin melkein voinut lyödä vetoa, että Lumolla on ollut jo pidempään spondyloosi, mutta ei niin ei. Pimentoon siis jää kuuluvatko nuo vain Lumon omiin outoihin tapoihin vai mistä johtuvat. Olen kyllä aina pelännyt, että Lumon selässä jotain on, mutta kun mitään hälyyttäviä merkkejä ei ole ollut, olen vain ajatellut kuvittelevani kaiken. Nyt nämä asiat kuitenkin mietityttävät ja erityisesti tuo Kinan päälle käyminen. En kuitenkaan (halua) usko(a), että Lumolla mitään kovia kipuja on, mutta tuskin se täysin kivuton on. Esimerkiksi raskaankaan liikunnan jälkeen Lumo ei ole koskaan ollut silminnähden kipeä, ei kankea, ei mitään.
Muutama päivä kuvauksen jälkeen meidän vakkarihieroja tuli käymään ja Lumo pääsi hierottavaksi. Luupiikin kohdalta hieroessa Lumo reagoi selkeästi. :( Siinä olevat lihakset eivät kuitenkaan olleet jumissa, mutta muualta selästä löytyi vähän kireyttä. Oma arvaus onkin, että Lumo kenties varoo kipeitä liikkeitä (?) ja sen takia muualle tulee kireyttä. Ainakaan vielä ei kuitenkaan voi varmuudella sanoa. Kireydet eivät onneksi olleet kovinkaan suuria, joten varsinaista lihashuollon tarvetta ei kuulemma ole. Seuraillaan siis Lumoa ja hierotaan aina tarvittaessa. Haluan kuitenkin ajatella asian niin, että Lumo säätelee liikkumistaan ja osaa varoa kipeytymistä. Lumon osalta vetoharrastus oli kuitenkin tässä. Turhaa rasitusta selälle ja se kun ei koskaan ole ollut se Lumon juttu, niin se ei ole sille mikään suuri menetys. Pyöräilyä kuitenkin jatketaan ainakin toistaiseksi ja kuten tähänkin asti, paljon paljon vapaanaoloa ja näin kesäisin Lumo tykkää myös onneksi uida.
Kennelliiton tuomiota jouduttiin kokonaisuudessaan odottelemaan muutama viikko ja varsinkin nyt odottavan aika oli erityisen pitkä ja raastava. Nyt on kyllä niin ristiriitaiset fiilikset. Tuntuu ihan järjettömältä, että koira saa terveen paperit, vaikka sillä on selässä luupiikki! Kuulemma yli 5 vuotiaat koirat saavat ikähyvitystä, eli arvostelussa otetaan huomioon koiran ikä siten, että 5-7 vuotiaalla koiralla jätetään huomioimatta yksi silloittuma. Lumolta ei siis löytynyt (onneksi) muuta "kuin" yksi luupiikki ja se kun miinustetaan niin tadaa, koira onkin terve Kennelliiton mielestä. Tuloksia katsomalla saa siis sen käsityksen, että Lumo on täysin terve, vaikka niin ei ole. En voi käsittää. Luupiikki ei todellakaan sinne selkärankaan kuulu. Selkä ei ole terve, jos siellä on yksikin silloittuma tai rappeuma.
sunnuntai 15. toukokuuta 2016
Vilinää ja vilskettä
Seuraavana päivänä eli torstaina 21.4. laitoin sähköpostia Kennelliitolle ja jo maanantaina 25.4. tytöt näkyivät Koiranetissä. :) Jes, vihdoin sekin on tehty!
24.4. käytiin Myllypuron koirayhdistys ry:n järjestämässä mätsärissä Helsingissä. Meidän seurana olivat Oona ja Ren, Soile ja Haades sekä Satu ja pojat. Ilmoitin Lumon isoihin koiriin ja Kinan ja Jenin sekarotuisiin. Onneksi mukana oli apukäsiä... :')
Ensimmäisenä vuorossa oli Kina. Kinan edellisestä mätsäristä oli vierähtänyt jo melkein vuosi, mutta taidot eivät olleet ruostuneet ja Kina sai punaisen nauhan. Sen jälkeen lähdin juoksujalkaa vaihtamaan koiraa ja seuraavaksi kehään meni siis Jeni. Jeni esiintyi myös hienosti ja sai sinisen nauhan. Seuraavana kehään suuntasivat sinisen nauhan saaneet. Jeni sai kehuja rauhallisesta esiintymisestä nuoresta iästä huolimatta ja neiti olikin sitten SIN1! Taas kerran äkkiä koiran vaihto ja Kinan kanssa punaisten kehään. Kinakin sai ihan hurjan paljon kehuja ja lopulta tuomari sanoi, ettei hänellä ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin laittaa Kinakin ykköseksi. :D Olin ihan häkeltynyt kaikista kehuista. Jeni oli siis sekarotuisten SIN1 ja Kina PUN1, eli tytöt jatkoivat BIS-kehään. Valitettavasti siinä vaiheessa omat kädet eivät enää riittäneet, joten BIS-kehässä ihana Satu esitti Kinan ja minä Jenin. BIS-kehässä Jeni ei enää sijoittunut, mutta Kina tuli kolmanneksi! Ja sillä aikaa kun me Satun kanssa juostiin siskosten kanssa kehässä, niin Soile oli esittänyt Lumon ja Lumo oli saanut punaisen nauhan, mutta sijoitusta ei lopulta enää tullut. Kiitos esittämisavusta Soile ja Satu!
Sijoitukset: Lumo isojen koirien PUN-, Jeni sekarotuisten SIN1 ja Kina sekarotuisten PUN1 BIS3.
28.4. Rosan ja Soilen kanssa puistoilemassa.
Siperianhusky x 3, huskymix x 2 + alaskanmalamuutti ♥__♥
1.5. käytiin Soilen ja Nikon kanssa Suomen Collieyhdistys ry:n järjestämässä vappumätsärissä Helsingissä. Ilmoitin taas kaikki koirat, Lumon isoihin aikuisiin ja puikkonokat sekarotuisiin. Ensimmäisenä menin kehään Kinan kanssa ja Kina sai punaisen nauhan. Sen jälkeen vuorossa Jeni ja Jenikin sai punaisen nauhan. Onneksi Soile ehti auttamaan ja esitti Jenin nauhakehässä. Tuomari moneen kertaan hämmästeli miten samannäköisiä tytöt ovat ja sanoikin: "Järjestetäänpäs pieni kaaos" ja laittoi minut, Kinan, Soilen ja Jenin juoksemaan vierekkäin. :D No mehän juostiin ja hyvinhän se meni. Sen jälkeen tuomari naurahti ja perui sanansa: "No eihän siitä mitään kaaosta tullutkaan"... :'D Lopulta Jeni oli sekarotuisten PUN4 ja Kina PUN2. ♥ Seuraavaksi odoteltiin isojen aikuisten kehän alkamista ja siinä menikin oma aikansa. Sillä aikaa meikäläinen söi munkkia. :D Vihdoin aikuisten aloitettua kehä etenikin ripeästi ja vihdoin päästiin Lumonkin kanssa kehään. Lumo esiintyi niiin hienosti, en voisi tyytyväisempi olla. Lumo on niin helppo esitettävä. Lumo sai sinisen nauhan, mutta nauhakehässä pudottiin harmillisesti viimeisenä pois.
Sijoitukset: Lumo isojen aikuisten SIN-, Kina sekarotuisten PUN2 ja Jeni sekarotuisten PUN4.
Seuraavana päivänä eli maanantaina 2.5. muistin, että Helsingissä olisi taas mätsärit (Koko perheen Pro Tuomarinkylä -tapahtuma) ja sain Nikon suostuteltua lähtemään ja niin me napattiin Soilekin mukaan ja lähdettiin taas mätsäröimään. :D Ilmoittautumismaksu oli 10e/koira ja 30e (+ bensat) kuulosti hurjan paljolta mätsäristä, joten olin jo päättänyt, että ilmoitan vain kaksi koiraa. Kinan ilmoitin sekarotuisiin ja Lumon FCI 5 -ryhmään. Jeni oli tällä kertaa mukana vain katselemassa. Laura ja Kero olivat myös paikan päällä. :)
Kinan kanssa suunnattiin ensimmäisenä sekarotuisten kehään. Meidän parina oli ihana koiravanhus ja tuomari lopuolta sanoikin, että valinta on todella vaikea, mutta iän takia antaa vastustajalle punaisen nauhan ja Kinalle sinisen. Kuulemma Kinalla on vielä aikaa kierrellä mätsäreitä, vanhuksella ei... ;) Sekarotuisia oli vain neljä, joten päästiin suoraan nauhakehään ja siellä Kina sijoittui ensimmäiseksi ollen siis SIN1. Sen jälkeen kiiruhdin Lumon kanssa kehään. Hetki jouduttiin odottelemaan meidän paria ja sillä aikaa tuomari juoksutti meitä yksin kehässä ihan urakalla. :D "Kun tässä tätä aikaa on niin juoskaapas pari kertaa ympäri. Katsotaan huskyn kaunista liikettä vielä vähän lisää." :D Parin saavuttua juoksu jatkui ja lopulta Lumo sai punaisen nauhan. Sen jälkeen ehdittiin hetki hengähtää kunnes taas suunnattiin kehään ja sitten juostiin taas "vähän" lisää. :'D Lumo sijoittui neljänneksi. Neiti sai kehuja kauniista liikkeistä ja esiintymisestä. Jaloissa kuulemma saisi olla vähän enemmän pituutta, mutta minkäs Lumo töppöjaloilleen voi... ;D
Sijoitukset: Kina sekarotuisten SIN1 ja Lumo FCI 5 -ryhmän PUN4.
6.-8.5. oltiin Hartolassa. ♥
Viime päivinä olen ollut paljon töissä, mutta onneksi ollaan silti ehditty treffailemaan kavereita.
Rajasaaressakin käytiin yksi ilta.
Rajasaaressakin käytiin yksi ilta.
![]() |
| Soilen kanssa iltalenkillä ♥ |
![]() |
| Jeni, Kina ja Capu ♥ |
Ja ai niin, tällainen tuli hommattua. Tervetuloa perheeseen SIGMA 70-200MM F2.8 APO EX DG OS HSM ♥
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





















































