Elämä on välillä niin julmaa..

19.11.2014 oli elämäni hirvein päivä.

Lumo on aina ollut tarkka ruoastaan, joten ollaan aina vahdittu, ettei pentu mene Lumon kupille. Meidän läsnäollessa ei ole koskaan tehnyt mitään, ei murissut, näyttänyt hampaita, ei mitään. On kyllä jäykistellyt jos samassa tilassa on ruokaa ja vieras koira tai pentu, mutta lopettanut kun siitä on sanottu. Ollaan aina oltu tarkkoja näissä tilanteissa ja hyvin on mennyt.

19.11 jätin normaaliin tapaan pennun ruoan pöydälle odottamaan seuraavaa ruokintakertaa, mutta en arvannut, että Lumo jäisi vahtimaan sitä. Lähdin siivoamaan ja katsoin, ettei pentu kuitenkaan mene keittiöön. Imuroin ja Jeni ja Kina leikkivät olkkarissa. Pieni pentu oli kuitenkin kovin nopea liikkeissään ja juoksi hetkessä keittiöön. Tajusin heti, että Lumo oli siellä ruokaa odottamassa ja lähdin heti perään, mutta en kerennyt ajoissa..Näin kuinka Lumo näytti hampaita ja varoitti, mutta pieni pentu ei ymmärtänyt. Lumo kävi pennun päälle kohtalokkain seurauksin..Jeni alkoi kiljumaan ja yritin kovasti rauhoitella. Tätä kuitenkin jatkui ja jatkui, joten tiesin jonkun olevan pielessä, koska pentu on aina ollut niin reipas. Soitin siskolleni, joka lähti heti kuskaamaan meitä lääkäriin.

Pentu oli shokissa. Pääsimme sisään ilman aikaa, hätätapauksena. Heti ensimmäiseksi lääkäri katsoi pennun suuhun. Huuto alkoi taas. Pentu nukutettiin ja kuvattiin. Selvisi, että leuka on murtunut. Tässä vaiheessa menin aivan shokkiin. Luulin, että Jeni jäisi sinne, että mitään ei olisi tehtävissä..Itkulle ei tullut loppua. Lopulta minulle kuitenkin kerrottiin, että on mahdollisuus, että Jeni toipuu. Mitään ei voitu tehdä, mutta jos pentu suostuu syömään ja juomaan ruiskulla, eikä kipuile, se voi selvitä. Seuraavat päivät olisivat ratkaisevat. Pentu sai antibiootti- sekä kipulääkepiikin. Saimme mukaan toipilasruokaa, ruiskun ruokkimista varten sekä reseptin kipulääkkeeseen. Leuan pitäisi kuulemma luutua nopeasti, mutta en siinä tilanteessa tajunnu kysellä enempää eikä jatkosta puhuttu, koska ensin oli nähtävä selvitäänkö edes ensimmäisistä päivistä. Leuka voi myös luutua väärin, mutta vielä ei voi tietää miten käy. Vasta aikuisena olisi mahdollista korjata leuka, jos se luutuisi väärin. Lähdimme apteekin kautta kotiin.

Muutaman tunnin päästä Jeni alkoi heräilemään, oli tokkurainen ja lähti vaeltelemaan. Nappasin syliin ja vein petiin jolloin nukahti uudestaan. Vielä samana iltana Jeni virkosi kunnolla ja oli pirteä. Vinkui nälkää, joten annettiin ruokaa. Alkuun syöminen oli todella vaikeaa ja pentu vinkui kivusta. Lopetti aina hetkeksi syömisen, mutta päättäväisesti jatkoi, koska oli niin kova nälkä. Vettä joi myös reippaasti. Vielä samana iltana hepuloikin muutamaan otteeseen, toivoa siis oli..

Päivä päivältä Jeni oppii syömään varovaisemmin ja on leikkisämpi. Vähän liiankin..Riehuu koko ajan.. :') Ei tunnu kipuilevan. Ruoka maistuu hyvin. Nukkuu myös paljon ja syli on ehdottomasti paras paikka. Ei juo itse, mutta ruiskulla olen saanut juotettua vähän ja ruoan mukana saa onneksi nestettä. Ehkä sillä ei vaan ole jano, kun saa niin nestemäistä ruokaa? Tai sitten sitä sattuu juominen, en tiedä..Niskanahka kuitenkin palautuu heti, kun olen sitä muutaman kerran kokeillut nostaa. Pissailee myös paljon, joten eiköhän se saa tarpeeksi nestettä. :)

Jeni on niin reipas pieni potilas! Koko ajan haluaisi leikkiä ja pikkuneitiä näyttää kovasti ärsyttävän, kun ei ole leluja millä leikkiä..Puree nyt siis ihan kaikkea mahdollista. Kovasti yritetään kieltää, mutta tuloksetta..Neiti vetää varsinkin iltaisin ihan kauheita hepuleita, haukkuu ja mörisee. :D

Tilanteeseen nähden tämänhetkinen tilanne näyttää hyvältä, mutta en kuitenkaan uskalla vielä iloita. Jeni on niin kovin nuori...Ei voi tietää mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Toivon koko sydämeni pohjasta, että Jeni toipuu ja voisimme pian jatkaa normaalia elämää..Otetaan nyt päivä kerrallaan..

Täytyy kohta alkaa soittelemaan lääkärille, milloin pitää käydä näytillä. Pelottaa, mitä siellä selviää..Mitä jos kaikki ei olekaan hyvin, vaikka siltä vaikuttaa....

Jeni on kotiutunut!

Pentu kotiutui 13.11.2014, vihdoin ja viimein!

Kotimatkalla Jeni matkusti sylissäni ja alkuun oli nätisti ja ihmetteli maailman menoa. Hetken kuluttua pentu kuitenkin turhautui eikä olisi halunnut istua paikoillaan, vaan kiipeili ja pomppi, mutta lopulta onneksi nukahti. :D Sisukas pentu. :D

Heti kotiin saavuttua Jeni tutki rohkeasti paikkoja, eikä välittänyt isoista tytöistä, nuuhkaisi vaan ohimennen. Lumo sen sijaan meni onnesta sekaisin. Se ei tiennyt miten päin olisi. :') Kinakin oli iloinen ja utelias, mutta ei näyttänyt innostustaan yhtä selvästi kuin Lumo. :D Molempien mielestä pentu oli kuitenkin tosi kiinnostava. Heti kun koko koti oli tutkittu ja kaikkea vähän maisteltu, oli vielä hetki leikittävä uusilla leluilla ja sitten pikkuinen nukahtikin jo syliini. Myöhemmin Jeni innostui vielä leikkimään Kinan kanssa. Ensimmäinen yö meni myös hyvin. Pentu ei itkenyt yhtään, vaan nukahti heti sängyn viereen viltille. :) Ja Kina, joka nukkuu aina sängyssä, meni pennun viereen lattialle. :D ♥ Kerran pentu vinkaisi yöllä kun oli hätä, mutta muuten nukkui kuin tukki.

Nämä ensimmäiset päivät ovat menneet loistavasti. Ollaan lähinnä ulkoiltu, leikitty, tutustuttu uusiin asioihin ja vähän istumistakin harjoiteltu. On muuten ahne pentu! Helppo motivoida. :) Leluista Jeni tykkää myös ihan hirmuisesti. Onneksi meillä on niitä paljon. :D Välillä pitää kantaa kaikki lelut pois lelukorista ja leikkiä vuorotellen jokaisella. :D Portaat mennään myös jo hienosti ja tarpeetkin tehdään ulos. Muutaman kerran tehnyt sisälle, mutta pääasiassa aina ulos. Yölläkin osaa herättää, kun hätä iskee. :) Imuriakaan ei pelätä yhtään, vaan seurataan mielenkiinnolla. Koirien petiä kun imuroin niin piti pennun siihenkin sitten änkeä. :D Rohkea pieni. ♥ Kynsien leikkuu ei ole sitä mieleisintä puuhaa (pennun mielestä), mutta eiköhän se tästä! :D

Ollaan tässä vajaan viikon aikana käyty myös Mustissa&Mirrissä, pelloilla, metsässä, moikkaamassa naapurissa asuvaa Hohto-isiä, sekä kyläilty minun vanhempien ja siskojen luona. Vanhemmillani tutustuttiin Remuun ja siskoilla lapsiin. Muutama ystäväni on myös käynyt meillä pentua ihastelemassa. Pennun mielestä vieraat ihmiset on ihan kivoja, eikä ole vierastanut ketään, mutta ei sen enempää kiinnitä huomiotakaan. Vieraita koiriakin kohtaan välinpitämätön.

Pentu on siis kotiutunut todella hyvin! Jeni on hirmuisen reipas ja rohkea. Utelias riiviö, jota ei tunnu pelottavan mikään. On myös kovin seurallinen ja tykkää olla ihmisten (sekä koirien) lähellä, mutta viihtyy myös yksin. Ulkona seuraa ja juoksentelee reippaasti. :) Aika riiviö tuo kyllä on, puree ja maistelee kaikkea mahdollista. :D Melkoinen energiapakkaus!

Pikkuneiti on kyllä valloittanut mun sydämen ihan täysin! ♥ Jeni on juuri sellainen, kuin toivoinkin.

Kaikkein ihaninta on ollut nähdä, miten tärkeä pienestä pennusta on tullut Kinalle! Koko ajan pitää olla lähellä ja seurailla pientä joka paikkaan, tarkistaa onko kaikki hyvin jos pentu edes aivastaa, nukkuu pennun vieressä ja sietää pennulta kaikki puremiset ja päälle pomppimiset. Kina on myös innostunut leikkimään pennun kanssa! ♥ Kina ei siis yleensä välitä muista koirista, eikä ole koskaan esim. paininut muiden kuin Lumon kanssa. Alkuinnostuksen jälkeen Lumo ei ole välittänyt pennusta, eikä pentu Lumosta. :D Välillä innostuvat vähän leikkimään ja nukkumaan vierekkäin. :')

Jeni ja Hohto-isi ♥

Koko poppoo ♥

Olen pitänyt pentua lähes kaikkialla vapaana ja hyvin pysyy lähellä. Hihnassa kulkeminen ei ole se mieluisin juttu, joten sitä on harjoiteltava. :D

Ollaan nyt joka päivä käyty joko pelloilla tai metsässä riekkumassa. Reippaasti Jeni kulkee isompien perässä, mutta myös lähellä minua. Kutsuttaessa tulee hienosti luokse. Ulkona isot ei välitä pennusta ollenkaan ja osaavat hyvin varoa, ettei pieni jää jalkoihin.

Kuvia eiliseltä peltolenkiltä!

Kaksi yötä!

Tosiaan, enää kaksi yötä pennun tuloon! Huomenna iltavuoro, torstaina vielä aamuvuoro ja sitten töistä suoraan pentua hakemaan! :D Jipii! Haku aikaistuu siis päivällä, koska työvuorot meni uusiksi ja sain perjantain vapaaksi, joten pakkohan pentu on hakea jo torstaina. :D

Pentu on tällä hetkellä ainoa mikä pyörii mielessä, eikä meille siis kuulu kummempaa. :D Normaalia arkea; töitä ja koiria.. :D Ollaan käyty juoksulenkeillä, vetolenkeillä, pelloilla, metsässä, puistossa ja nähty myös koirakavereita. :) Maalailtu on myös ahkerasti ja nyt alkaa uusi koti näyttää jo ihan hyvältä!

Eilen oli vapaapäivä, joten suunnattiin koirien kanssa (valoisan aikaan ♥) pariksi tunniksi metsään. Oli ihanan rentouttava lenkki! Tytöt näyttivät myös nauttivan. :)

Tänään oli lyhyt työpäivä ja heti kotiin tultua valjastin koirat pyörän eteen ja lähdettiin vetolenkille! Ohitukset meni hienosti ja Kina veti super hyvin (niin kuin aina), Lumo taas veti vähän laiskasti. Taitaa siperialainen kaivata lunta ja pakkasta. :) Kickbiken renkaisiin pitäisi lisätä ilmaa, jonka takia siis piti mennä pyörällä ja olikin muuten eka kerta mun osalta. :D Niko on mennyt ennenkin vetolenkkejä pyörällä, mutta mulle oli ensimmäinen kerta! Yllätyin positiivisesti! :D Loppuilta menikin siivotessa ja maalaillessa.

Jaiks, vielä huominen pitäisi jaksaa odottaa ja sitten pentupentuuuu! :D ♥

Pentuja!

Eilen käytiin taas katsomassa pentuja! Pennut oli kasvaneet hurjasti ja meno oli sen mukaista! Meidän pikkuinen oli taas niin reipas ja ihana! ♥ Kun muut nukkui, tämä tyttö leikki. :D Varpaita piti myös vähän maistella. Oli kyllä ihana taas nähdä naperoita ja olen niin kiitollinen, että meillä on ollut mahdollisuus käydä katsomassa pentuja näin monta kertaa. :) Kuvia tuli otettua taas muutama ja yllättäen omasta pennusta eniten. :D Nimikin tuli nyt päätettyä! Neiti sai nimen Jeni. ♥

Muutenkin viikonloppu meni kivasti. Ohjelmassa oli lähinnä maalausta ja koiria. :D Muutettiin kuukausi sitten uuteen asuntoon ja täällä on jos jonkin väristä seinää, joten halusin vähän maalailla. Aloitettiin eteisestä; vihreästä valkoiseksi. Lauantain ja sunnuntain aikana saatiin eteinen melkein kokonaan valmiiksi. Olipahan hommaa! Olkkari on harmaa, mutta sinnekin kaipaisin valkoista. Täytyy katsoa miten on intoa maalailla. Yhdenkin seinän maalaamisessa menee nimittäin jo tovi. :D Vapaapäivien kunniaksi huomenna jatkuu maalaus! Tällä kertaa tosin yksin, kun Niko on töissä.

Lopuksi pentukuvia!

Bel Air "Jeni"

Bel Air "Jeni"

Belvedere ja Beretta

Belvedere ja Beretta

Blackwood, Bel Air, Brougham

Brookwood, Brougham, Bel Air, Blackwood ja Blazer 

Brookwood ja Brougham

Brougham, Bel Air, Beretta