Erehdyin katselemaan vanhoja kuvia ja itkuhan siinä tuli. Tuska on liian tuoreessa muistissa. Itse en alkuun uskonut, että Jeni selviäsi. Halusin uskoa, mutta sitä pienen pennun kipua oli ihan kamala katsoa ja pelko valtasi mielen. Elettiin hetkessä ja päivä kerrallaan. Nopeasti Jeni kuitenkin näytti taistelijaluonteensa ja tässä sitä vaan ollaan! Tuosta pienestä riiviöstä on tullut minulle ihan uskomattoman rakas. Sinnikäs taistelijani, silmäteräni. ♥
Tämä aika on mennyt kyllä yllättävän nopeasti. Jenillä on nyt ikää jo 4kk, mihin mun pieni pentu katosi? :') Uusi pantakin piti ostaa, kun pentupanta jäi pieneksi. Sisäsiisteys on myös paremmalla mallilla, vaikka edelleen neiti kyllä sisällekin tekee jos ei tarpeeksi usein käytä ulkona. Vähän laiskoja ollaan oltu, täytyy myöntää. :D Uskon Jenille jääneen myös vähän tavaksi tehdä heti sisälle hädän yllätettyä, koska leuan murtumisen takia Jeniä ei alkuun voinut ulkona käyttää ollenkaan (oli niin herkillä, etten turhaan halunnut kuljetella) ja koska ruoka oli niin nestemäistä, sitä pissaakin tuli paljon. Mutta ihan hyvällä mallilla ollaan jo kuitenkin! :) Hihnassakin kävellään nykyään todella hienosti. Vapaana neiti kuuntelee myös hyvin (jopa paremmin kuin ennen!) ja aina tulee kutsuttaessa luokse, vaikka välillä Kinan tekemiset olisikin kiinnostavampia. :D Seurailee siis aika paljon Kinaa ulkona. Lumo menee ulkona enimmäkseen omia menojaan eikä sitä kiinnosta muiden touhut, mutta sisällä kaikki koirat leikkii keskenään. Lumo ja Kina harvemmin, mutta Jeni leikkii molempien kanssa. :D Riiviö tuo pentu on edelleen, mutta pureminen sentään on vähentynyt! :D
♥ |
Viime viikolla saatiin taas vieraita kun Jassu kävi koiransa Milon kanssa meillä. Lumo oli aika innoissaan, kun (leikattu) uros tuli taloon. ;) Lumollahan on siis juoksut tällä hetkellä. Tosin eiköhän nekin kohta jo lopu ja sitten neiti pääsee taas muiden mukana vapaana kirmailemaan. :) Kyläilyn jälkeen minä lähdinkin lääkäriin, koska oikean käden rannetta särki ihan kamalasti. Jännetulehdushan se, taas, kiitos kassatyön.
Viime sunnuntaina kävimme Nikon kanssa pitkästä aikaa Ikeassa ja Jeni meni ensimmäistä kertaa hoitoon. Haluan Jeninkin oppivan jo pienestä pitäen olemaan muualla hoidossa. Kinahan oli pienenä useasti Lauralla hoidossa ja iloisin mielin Laura otti Jeninkin vierailulle ja kuulemma hyvin oli mennyt. :)
3kk 3vko |
Minä kävin tällä viikolla taas lääkärissä, koska keskiviikkona nousi kuume ja kurkku on niin kipeä, ettei puhua voi. Tämä viikonloppu meneekin siis peiton alla. Ensi viikonlopuksi suuntaammekin taas Hartolaan! Sitä odotellessa. :)
Mitään kovin ihmeellistä ei siis ole tapahtunut. Normaalia arkea ja meidän arkihan pyörii töiden ja koirien ympärillä. :) Nikolla myös salin.
Ilokseni huomasin, että olemme saaneet monta uutta lukijaa! Tervetuloa! :)
Onnellinen päätös pentuajan tragedialla. Ihania kuvia. :3
VastaaPoistaNo onneksi! Kiitos! :)
PoistaTosi hieno homma, että kaikki päättyi hyvin ja että Jeni on taas ihan kunnossa. :)
VastaaPoistaNiinpä, ihan mahtavaa. Kiitos kommentista! :)
Poista