Siperiankippurat: Valoa tunnelin päässä

Kaksi viikkoa mennyt ja potilas voi hyvin. Heti ekoista päivistä asti Jeni on ollut ihan oma itsensä. Syö, juo ja leikkii. :) Ei ole kipuillut parin ekan päivän jälkeen ja silloinkin vain, jos avasi suuta liikaa. Alkuun ei juonut, mutta ruoka olikin silloin vielä niin nestemäistä, ettei sillä yksinkertaisesti ollut jano eikä siis tarvetta juoda. Nyt nimittäin ollaan vähennetty nesteen määrää ruoassa ja nyt juo reippaasti kupista aina kun jano yllättää. :) Huh! Viikko sitten alettiin myös jo syömään omaa ruokaa turvotettuna. Nameina menee sellaisenaan (turvotettuna), mutta isomman satsin saa muussattuna. Painokin on nyt vihdoin lähtenyt nousemaan (ensimmäiseen viikkoon ei noussut, koska ei saanut normaaliin tapaan ruokaa). Toipilasruokaa on vielä jäljellä, joten syötetään ne vielä pois, vaikkei tarvetta enää olisi. Jenille kuuluu siis oikein hyvää! ♥ Todella reipas pentu. :) Syli on edelleen Jenin mielestä paras paikka ottaa nokoset ja öisinkin nukutaan kainalossa.. ♥

Ainoa "ongelma" on, että Jeni käyttää suutaan jo liiankin hyvin. Puree ihan kaikkea mahdollista! Pureminen ei satu, mutta saisi ottaa rauhallisemmin ettei nyt enää vaan sattuisi mitään. Toisaalta, mitä muutakaan tuon ikäinen pentu tekisi sisällä, jos sillä ei ole leluja eikä koirakaveria.. :/ Kaikki ylimääräinen ollaan otettu lattioilta pois, mutta puree mm. petiä, sohvaa, jakkaraa, verhoja yms. Tähän asti ollaan yritetty väsyttää ulkoilemalla pelloilla ja metsissä, käymällä ihmisvilinässä, eläinkaupassa jne ja nyt kun voi jo syödä turvotettua nappulaa niin ollaan harjoiteltu peruskäskyjä. On muuten fiksu pentu.. ;) Meillä on käynyt myös paljon vieraita ja Jeni on aina niin tomerana ovella vastassa ja on super iloinen kun tulee tuttuja. :) Täysin vieraatkin ihmiset ottaa innolla vastaan.

Tähän asti tytöt ovat olleet siis eri tiloissa, koska muuten Jeni olisi isojen kimpussa koko ajan. Haluaisi siis vain leikkiä, eikä ikävä kyllä vielä saa. Ovat kyllä nähneet välillä toisiaan, eikä Jeni arastele Lumoa yhtään! Häntä vaan heiluu ja pentu on aina niiin iloinen isot nähdessään. :D Muutaman kerran ollaan otettu Kina Jenin kanssa samaan tilaan ja jatkossakin saavat olla välillä yhdessä, kunhan eivät (vielä) leiki. :) Lenkeillä ollaan myös käyty koko poppoon kesken. :)

Puhuin lääkärin kanssa viime viikolla ja kuulemma muutama kuukausi menee, että leuka luutuu täysin. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin, niin kuin tähänkin mennessä.